PUHUJAMÄÄRÄT

Taulukossa esitetään kunkin kielen arvioidut puhujamäärät viimeisimpien tietojen mukaan, jotka perustuvat Venäjän uralilaisten kansojen osalta sekä vuoden 2021 väestölaskentaan että uralilaisten kielten tutkijoiden tekemiin arvioihin. Väestölaskennan tuloksiin voi suhtautua yleisesti varauksella, sillä esim. äidinkielen käsite voi eri vastaajilla vaihdella paljonkin sen mukaan, millaiseksi koetaan sen käyttö ja osaamisen taso.

Viimeinen liiviä äidinkielenään puhunut kuoli vuonna 2013, mutta kieltä opiskellaan ja sitä toisena kielenä puhuvia on muutamia kymmeniä. Myös lyydin kielen puhujamäärä kasvaa: opiskelijoita arvioidaan olevan saman verran kun sitä äidinkielenään puhuvia.

Kieli	Puhujamäärä	Alueet
Saamelaiskielet	20 000 – 30 000	Norja, Ruotsi, Suomi, Venäjä
Itämerensuomalaiset kielet
liivi	20	Latvia
viro	noin 1,2 milj.	Viro ja muualla
vatja	5	Venäjä
suomi	noin 5,6 milj.	Suomi ja muualla
inkeroinen	70	Venäjä
karjala	20 000 – 25 000	Venäjä, Suomi
lyydi	150	Venäjä
vepsä	2200	Venäjä
Mordva (ersä, mokša)	280 000 (hyvin epävarma)	Venäjä
Mari (länsi-(vuori)mari, itä- (niitty)mari)	300 000 (hyvin epävarma)	Venäjä
Permiläiset kielet
udmurtti	256 000	Venäjä
komi	109 000	Venäjä
komipermjakki	41 500	Venäjä
Ugrilaiset kielet
unkari	noin 12,5 milj.	Unkari ja muualla
pohjoismansi, itämansi	920 – 1 350	Venäjä
länsimansi	k. 1900-l.	Venäjä
etelämansi	k. 1900-l.	Venäjä
pohjoishanti, itähanti	9 200	Venäjä
etelähanti	k. 1900-l.	Venäjä

Kieli	Puhujamäärä	Alueet
nganasani	300	Venäjä
tundraenetsi, metsäenetsi	100	Venäjä
juratsi	k. 1800-l.	Venäjä
tundranenetsi, metsänenetsi	25 000	Venäjä
selkuppi	1 000	Venäjä
kamassi	k. 1989	Venäjä
matori	k. 1800-l.	Venäjä

PUHUJAMÄÄRÄT

Uralilaiset kielet

Suomalais-ugrilaiset kielet

Samojedikielet