KIELITIETO
URALILAISTEN KIELTEN OMINAISPIIRTEET
Samasta kantakielestä peräisin olevissa kielissä on paljon yhteistä. Kielet ovat tuhansien vuosien aikana kehittyneet erilaisiksi, eivätkä ne siksi enää kuulosta kovin samanlaisilta. Sukukielillä on yhteistä sanastoa, mutta erityisen hyvin kielisukulaisuus näkyy kielen muissa piirteissä.
- Ei artikkeleja
Ruotsin kielessä on artikkelit en ja ett, englannissa a, an ja the.
Uralilaisissa kielissä artikkelia ei ole (poikkeuksena unkari).
- Ei sanojen sukua
Uralilaisissa kielissä sanoilla ei ole sukua. Ei siis ole maskuliineja, feminiinejä ja neutreja, kuten esimerkiksi saksassa.
- Paljon päätteitä ja liitteitä
- verbin taivutus
- sijataivutus
- omistusliitteet
- liitepartikkelit
- Paljon yhdyssanoja
Uusia sanoja voidaan muodostaa liittämällä yhteen aiemmin tunnettuja sanoja.
- Kieltoverbi
Uralilaisissa kielissä on persoona- ja aikamuodoissa taipuva kieltoverbi.
Ugrilaisten kielten (unkarin, hantin ja mansin) systeemi erilainen.
Verbin taivutus
|
---|
*Huom. kolttasaamessa (ja muutamissa muissa kielissä) on käytössä myös duaali eli kaksikko. Verbit taipuvat samalla tavalla sekä duaalissa että monikossa, mutta duaalin ja monikon voi erottaa persoonapronominista. Muäna mõõnnâp tarkoittaa siis ’me kaksi menemme’; tuäna mõõnnveʹted ’te kaksi menette’; suäna mâʹnne ’he kaksi menevät’. |
Lähteitä:
Häkkinen, Kaisa 2003: Suomen kielen historia: 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa. Turun yliopisto.
Itkonen, Erkki 1966: Kieli ja sen tutkimus. WSOY.
Janhunen, Juha 1982: On the structure of Proto-Uralic. Finnisch-Ugrische ForschungenXLIV. Helsinki 1982.
Kotilainen, Lari 2016: Kielen elämä: suomen kieli eilisestä huomiseen.Kustannusosakeyhtiö Siltala.
Lehtinen, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sammallahti, Pekka 1988: Historical phonology of the Uralic languages. The Uralic Languages. Description, history and foreign influences. Ed. Denis Sinor.