KIELITIETO

URALILAISTEN KIELTEN OMINAISPIIRTEET

 

Samasta kantakielestä peräisin olevissa kielissä on paljon yhteistä. Kielet ovat tuhansien vuosien aikana kehittyneet erilaisiksi, eivätkä ne siksi enää kuulosta kovin samanlaisilta. Sukukielillä on yhteistä sanastoa, mutta erityisen hyvin kielisukulaisuus näkyy kielen muissa piirteissä.

  1. Ei artikkeleja

    Ruotsin kielessä on artikkelit en ja ett, englannissa a, an ja the.
    Uralilaisissa kielissä artikkelia ei ole (poikkeuksena unkari).
     
  2. Ei sanojen sukua

    Uralilaisissa kielissä sanoilla ei ole sukua. Ei siis ole maskuliineja, feminiinejä ja neutreja, kuten esimerkiksi saksassa.
     
  3. Paljon päätteitä ja liitteitä 

    - verbin taivutus
    - sijataivutus
    - omistusliitteet
    - liitepartikkelit
     
  4. Paljon yhdyssanoja

    Uusia sanoja voidaan muodostaa liittämällä yhteen aiemmin tunnettuja sanoja.
     
  5. Kieltoverbi

    Uralilaisissa kielissä on persoona- ja aikamuodoissa taipuva kieltoverbi.
    Ugrilaisten kielten (unkarin, hantin ja mansin) systeemi erilainen.

 

Verbin taivutus

suomivepsäkolttasaame*unkari
MENNÄMÄNDAMÕÕNNÂDMEGY
minä menenminä mänenmon mõõnamén megyek
sinä menetsinä mänedton mõõnakte mész
hän meneehän mänebson mâânnő megy
me menemmemii mänemeimij mõõnnâpmi megyünk
te menettetii mäneteitij mõõnnveʹtedti mentek
he meneväthii mändassij mâʹnneők mennek
en meneen mänejiõm mõõnnem megyek
et meneed mänejiõk mõõnnem mész
ei meneii mäneij mõõnnem megy
emme meneem mängoijeäʹp mõõnnem megyünk
ette meneet mängoijeäʹped mõõnnem mentek
eivät meneii mängojie mõõnnem mennek
    
    
 *Huom. kolttasaamessa (ja muutamissa muissa kielissä) on käytössä myös duaali eli kaksikko. Verbit taipuvat samalla tavalla sekä duaalissa että monikossa, mutta duaalin ja monikon voi erottaa persoonapronominista. Muäna mõõnnâp tarkoittaa siis ’me kaksi menemme’; tuäna mõõnnveʹted ’te kaksi menette’; suäna mâʹnne ’he kaksi menevät’.  

Lähteitä:

Häkkinen, Kaisa 2003: Suomen kielen historia: 1, Suomen kielen äänne- ja muotorakenteen historiallista taustaa. Turun yliopisto.

Itkonen, Erkki 1966: Kieli ja sen tutkimus. WSOY.

Janhunen, Juha 1982: On the structure of Proto-Uralic. Finnisch-Ugrische ForschungenXLIV. Helsinki 1982.

Kotilainen, Lari 2016: Kielen elämä: suomen kieli eilisestä huomiseen.Kustannusosakeyhtiö Siltala.

Lehtinen, Tapani 2007: Kielen vuosituhannet. Suomen kielen kehitys kantauralista varhaissuomeen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Sammallahti, Pekka 1988: Historical phonology of the Uralic languages. The Uralic Languages. Description, history and foreign influences. Ed. Denis Sinor.