Tehtävien ratkaisut

Vironkielisten sanojen oikeat vastaukset:

1. b) sairas      2. a) aloittaa     3. c) huono      4. a) teloittaa      5. c) kiinnostava     6. a) kaunis

7. b) karhu       8. b) kissa          9. c) sammakko      10. b) mansikka     11. a) maito     12. a) kirja

13. c) suo       14. b) hoito       15. a) sisällys      16. a) kuolla      17. b) mylly      18. c) nakki

 

Testaa tietosi uralilaisista kielistä! (oikeat vastaukset)

 

  1. Montako kieltä maailmassa arvioidaan olevan?
  1. n. 700
  2. n. 250 000
  3. n. 7 000
  4. n. 1 000 000

 

  1. Montako uralilaista kieltä on olemassa?
  1. 5–10
  2. 150–170
  3. 400
  4. 30–50

 

  1. Mikä näistä ei ole uralilainen kieli?
  1. liivi
  2. mari
  3. poke (Kongon tasavallassa puhuttava bantukieli)
  4. selkuppi

 

  1. Mikä on Euraasian pohjoisin kansa?
  1. suomalaiset
  2. norjalaiset
  3. saamelaiset
  4. nganasanit

 

  1. Mikä on puhujamäärältään suurin uralilainen kieli?
  1. unkari
  2. viro
  3. udmurtti
  4. suomi

 

  1. Mikä näistä ei ole kuukauden nimi vatjaksi?
  1. Maija (toukokuu)
  2. Juuli (heinäkuu on juli)
  3. Augusti (elokuu)
  4. Martti (maaliskuu)

 
KUVAKARUSELLIN RATKAISUT

Uralilaisten kansojen kirjontaperinteellä on monivuosisatainen historia – vanhimmat säilyneet tekstiilit ovat 1100-luvulta. Alunperin kirjontakuvioilla oli omat erityiset tehtävänsä: ne mm. suojelivat kantajaansa sairauksilta. Kirjailluilla vaatteilla ja muilla tekstiileillä oli tärkeä rooli myös häämenoissa ja hautajaisissa.
Kuva: Marilaisia vaatteita ja asusteita sekä udmurttilainen nukke. M. A. Castrénin seura 2017.


Poronkarvasta valmistetut vaatteet ovat edelleen arvostettuja arktisilla alueilla. Ontelomaisesta poronkarvasta valmistettuja karvakenkiä pidetään ylivoimaisina – moderneihin kilpailijoihinsa verrattuna – keveytensä ja lämpönsä vuoksi. Poronkarvaa käytetään taidokkaasti myös erilaisissa koriste-esineissä.
Kuva: Yksityiskohta komilaisesta seinäkoristeesta. M. A. Castrénin seura 2017.


Kansanomainen kirjoneulonta yleistyi 1600-luvulla. Perinteiset mallit siirtyvät sukupolvelta toiselta, mutta niitä voidaan varioida tekijänsä mukaan. Kuvioissa on nähtävissä samoja teemoja kuin kirjonnassa, ja niillä uskottiin olevan esimerkiksi suojelevia tai onnea tuovia vaikutuksia.
Kuva: Uusia neuleita komeilta ja hanteilta. M. A Castrénin seura 2017.

Vanhin tunnettu itämerensuomalaisilla kielillä kirjoitettu teksti, Tuohikirje 292, on kirjoitettu tuohelle 1200-luvun puolivälissä. Kestävää tuohta on käytetty erilaisten varusteiden kuten virsujen, konttien ja astioiden tekemiseen. Nykyään taidokasta tuohikoristelua näkee vielä koriste-esineissä.
Kuva: Yksityiskohta hantien vakasta. M. A. Castrénin seura 2017.

Perinteistä puuleikkausta ja muita kädentöitä opetetaan erityisessä koulussa Podlesnaja Tavlan kylässä Mordvassa, ja siellä valmistettuja käyttöesineitä ja leluja esitellään vierailijoille. Kylään suunniteltu etnografinen puisto avataan vuonna 2018 pidettävien jalkapallon maailmanmestaruuskisojen kunniaksi.
Kuva: Matkamuisto Podlesnaja Tavlasta. M. A. Castrénin seura 2017.