Laulujuhlat

Võrulainen laulukuoro laulujuhlilla. Tallinna, Viro 1896. Kuv. Museovirasto, Suomalais-ugrilainen kuvakokoelma, Antellin kokoelmat.
Tallinnan laulujuhlien kulkuetta vuonna 2009. Kuv. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tallinnan_laulujuhlat#/media/File:Tallinnansong_festival.jpg

Laulu on virolaisessa kulttuurissa merkittävässä asemassa. Virossa onkin pitkä perinne laulujuhlien järjestämisessä. Viron ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Tartossa vuonna 1869 orjuuden lakkauttamisen viisikymmenvuotispäivän muistoksi. Ne olivat näkyvä ilmaus virolaisten kansallistunnon heräämisestä. Vielä nykyäänkin laulujuhliin yhdistetään tämän Viron heräämisajan tulkin, isänmaallisista valitus- ja riemuhymneistä tunnetun runoilija Lydia Koidulan (1843–1886) nimi, jonka lauluja lauletaan edelleen.

Sittemmin Tallinnaan siirretyt laulujuhlat ovat alusta alkaen kuvastaneet virolaisten voimakasta kansallista itsetuntoa ja pyrkimystä itsenäisyyteen. Vaikeina aikoina juhlat ovat koonneet kymmeniä tuhansia ihmisiä yhteen laulamaan isänmaallisia kuorolauluja. Vuonna 1988 Tallinnan laulukentälle kokoontui 300 000 ihmistä laulamaan Viron uuden itsenäistymisen puolesta. Viron uutta itsenäistymistä kutsutaankin laulavaksi vallankumoukseksi. Laulujuhlia järjestetään neljän vuoden välein. Juhlavuonna 2019 järjestettäville tanssi- ja laulujuhlille odotetaan tuhansia esiintyjäryhmiä.