Rannakiel
Kui itse ei tie, kesse siis tegeb…
”Jos itse ei tee, niin kuka sitten tekee…”
Nimi
Kielimuoto
Kielimuodon nimitys ei ole vielä täysin vakiintunut. On käytetty mm. seuraavia termejä:
Paikalliset: (Kuusalu) rannakiel, (Kuusalu) pohiranna
Viron kirjakielellä: (Kuusalu) rannakeel
Suomeksi esimerkiksi: (Viron pohjoisrannikon) rantakieli. Selvyyden vuoksi olisi ehkä syytä käyttää pidempää muotoa Viron pohjoisrannikon rantakieli tai miksei myös Kuusalun rantakieli, jollei muuten käy ilmi, että on kyse Virossa eikä siis esim. Suomessa puhutusta kielimuodosta.
Ihmiset
Paikalliset käyttävät termiä rannarahvas.
Sopisi myös suomeksi, mutta jos suomeksi termi voi aiheuttaa epäselvyyksiä, niin silloin pidempi muoto Viron pohjoisrannikon rannarahvas.
Alue
Alue on aikaisemmin ilmeisesti ollut laajempi ulottuen pitkin rannikkoa pidemmälle sekä itään että länteen.
Kaikkein parhaiten kielimuoto on säilynyt Jumindan ja Pärispean niemimailla sekä Pranglin saarella. Kolganlahden saarilta asukkaat pakotettiin muutamaan 1939–1940. Myös Jumindan ja Pranglin välissä rannikolla Salmistussa ja Kaberneemessä on puhuttu rantakieltä.
Alueen nimi
Pohirand (paikallisella kielellä)
(Eesti) Põhjarannik (viroksi, vaikkei merkitys olekaan ihan sama)
(Viron) Pohjoisrannikko (viimeksi mainittu suomeksi)
Kieli
Viron vuoden 2021 väestölaskennassa 2 260 ihmistä ilmoitti osaavansa rantakieltä, mutta mukana ovat myös itäisemmät Vaivaran seudun kielimuodon taitajat. Todellisuudessa (Kuusalun) rannakieltä kunnolla osaavia on selvästi vähemmän ja nuorimmat kunnolla osaavat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta noin 70-vuotiaita.
Näyte Kärkä-romaanista
”Neh, maa olis piind vaid olema, ku obetaja nous, et minä kabeliss rahvast manitasin, et nie pühäl hiŋŋemispäivä eiväd piä. Vade mes ma olis piind siis ütlemä?! Ma ütlin vasta, et egä’s kala samate hiŋŋemispäivä piä, sie tuleb jo siis, ku oige tuul ja oige vuo meress, egä siis saa enämb uotada. Egä’s kala vili ole, et seisub ühe koha pääl, kala lähteb jo menemä nindasama, ku tuli. Ja mettelgu kirguherrä sen pääle samate, et ku pühäl emme tohi verku vedädä, siis laubä emme tohi sidä mere viiä, siis mei pühitsemme jo laupäivä samate. Ja iesspäivä huomigu takkajärel, sest egä’s iesspäl ole midägi merest väljä ottada, ku pühä ehtul verku mere eit viiä. Mittu päivä sie rannamies siis püüss käüä saab, medelgu itse.”
Kielimuodon piirteitä
Samantapainen vokaalisointu kuin suomessa, esim.
löüdänd – vrt. vir. leidnud, sm. löytänyt
ütlemä – vrt. vir. ütlema, sm. ”sanoa”
sügüsüll – vrt. vir. sügisel, sm. syksyllä
Ei mm. virolle ja vatjalle tyypillistä õ-äännettä, esim.
ehtu – vrt. vir. õhtu, sm. ehtoo
korge – vrt. vir. kõrge, sm. korkea
numm – vrt. vir. nõmm, sm. nummi
vieras – vrt. vir. võõras, sm. vieras
join – vrt. vir. jõin, sm. join
kaik – vrt. vir. kõik, sm. kaikki
sana – vrt. vir. sõna, sm. sana
joki – vrt. vir. jõgi, sm. joki
Ei liudennusta, toisin kuin esim. viron kirjakielessä.
Ei kestovaihtelua, toisin kuin esim. viron kirjakielessä.
Monet diftongit suomen tapaan, esim.
kaula – vrt. vir. kael, sm. kaula
naurab – vrt. vir. naerab, sm. nauraa
käüned – vrt. vir. käinud, sm. käyneet
löüdänd – vrt. vir. leidnud, sm. löytänyt
mies – vrt. vir. mees, sm. mies
vieras – vrt. vir. võõras, sm. vieras
uotada – vrt. vir. oodata, sm. murt. vuottaa
puod – vrt. vir. pood, sm. puoti
päiv(ä) – vrt. vir. päev, sm. päivä
lainama – vrt. vir. laenama, sm. lainata
suomen tapaan geminaatta äng-äänne, mutta se myös merkitään kirjoituksessa, esim.
keŋŋäd – vrt. vir. kingad, sm. kengät
laŋŋad – vrt. vir. lõngad, sm. langat
sananalkuinen h on säilynyt, esim.
huomigull – vrt. vir. hommikul, vrt. sm. huomen, ”aamulla”
hiuksed – vrt. vir. juuksed, sm. hiukset
Muttei Jumindan niemimaalla, siellä esim. üä, sm. hyvä; uomigul
partisiippi monikollisena: -ned, esim.
saaned – vrt. vir. saanud, sm. saaneet
käüned – vrt. vir. käinud, sm. käyneet
-ss-pääteinen inessiivi, esim.
kabeliss – vrt. vir. kabelis, sm. kappelissa
meress – vrt. vir. meres, sm. meressä
tulless – vrt. vir. tulles, sm. tullessa
-ll-päätteinen adessiivi, esim.
talvell – vrt. vir. talvel, sm. talvella
merell – vrt. vir. merel, sm. merellä
hr-konsonattiyhtymät säilyneet suomen tapaan, esim.
ohrad – vrt. vir. odrad, sm. ohrat
kehrämä – vrt. vir. ketrama, sm. kehrämään
ks-konsonattiyhtymä on säilynyt, esim.
varekse – vrt. vir. varese, sm. variksen
teraksine – vrt. vir. terasene, sm. teräksinen
Samantapainen loppuheitto kuin viron kielessä: olis, kabelis, rahvast, pühäl
Pranglin saaren paikallismurteen nettisanakirja archive.is/JsbLh
Kieleen liittyviä artikkeleita luettavissa netissä, viroksi:
Mari-Liis Kalvik “Pohiranna murdekeelest” 2020
Ene Velström “Rannakiele moned juoned” 2019
Rantakielen kurssit
Jo useiden vuosien ajan on järjestetty syksystä kevääseen kerran kuukaudessa rantakielen keskustelutunteja tai keskustelupiirejä, aluksi vuorotellen Jumindan niemimaalla ja Pärispean niemimaalla, nykyisin Loksassa.
Rannakiele pesakane
Rantakielen oppitunnit netissä. Internet-sivu luotiin tammikuussa 2016. Yhteensä 170 jäsentä. Internet-sivun ylläpitäjä on Riina Laanettu.
Historia
Tutkijoiden käsitykset itämerensuomalaisten kielten synnystä, ”sukupuusta” ja ajoituksista ovat melko voimakkaasti muuttuneet viime aikoina. Alla olevan jakautuminen ja sen ajoitukset perustuvat mm. kielentutkijoiden Petteri Kallio ja Santeri Junttila artikkeleihin ja heidän niissä esittämiin ajoituksiin.
200 jKr
Kantasuomi jakaantuu kahtia rannikon ja sisämaan murteisiin. Alkaa myöhäiskantasuomen aika. Rannikon itämerensuomi leviää Suomenlahden yli pohjoiseen.
ennen vuotta 600
Viimeistään vuoteen 600 mennessä Rannikon itämerensuomi jakaantuu eteläiseen ja pohjoiseen ryhmään (= tuleva Pohjoiskantasuomi).
n. 600
Pohjoiskantasuomi jakaantuu vähitellen viiteen eri ryhmään: länsisuomi, varsinainen rantaviro ja muinaiskarjala sekä muinaisvepsä ja Kukkosin murre.
Sekä Kukkosin murteen että varsinaisen rantaviron puhujien esivanhemmat siirtyvät erikseen takaisin Suomenlahden eteläpuolelle.
Virossa ja Inkerissä syntyy murreraja rannikon ja sisämaan kielimuotojen välille
1000–1100-luku
Vielä kaksi muinaiskarjalaista ryhmää siirtyy takaisin etelään: inkeroisten ja Itä-Viron Vaivaran murteen puhujien esivanhemmat.
Ainakin 700 vuoden ajan aina toiseen maailmansotaan saakka
Viron pohjoisrannikon asukkaiden ja Suomenlahden ulkosaariston ja rannikon (Sipoosta aina Koivistoon saakka) käytiin luottamukseen ja ystävyyteen perustuvaa seprakauppaa. Kansatieteilijä Kustaa Vilkuna olettaa seprakaupan alkaneen jo 1200-luvulla.
Vuosisatojen ajan
(Viron) Rantakielen puhujien kontaktit yli Suomenlahden jatkuvat vuosisatojen ajan tiiviinä. Yhteisten pohjoiskantasuomalaisten juurien ja jatkuvan yhteydenpidon – kalastus, seprakauppa jne – ansiosta keskinäinen ymmärrettävyys Suomenlahden yli säilyy suhteellisen hyvin ja rantakielen puhujat omaksuvat suomalaisilta myös uusia sanoja.
Kolmas suomalainen lingvisti Sofia Björklöf on hieman eri linjoilla kuin Kallio ja Junttila. Vai onko täysin? Vrt. Sofia Björklöfin artikkelit Kirjallisuutta-luettelossa!
Kulttuuri
Heli Kendra: Kärkä (romaani; Rahva Raamat, 2021)
Esittelin Kärkä-romaani Tuglas-seuran ELO-lehdessä keväällä 2022.
Rannakiele päiväd
”Rantakielen päivät” ja oikeastaan myös kulttuurin päivät -tapahtumia on järjestetty kesä-heinäkuussa jo muutamien vuosien ajan: luentoja, opastettuja kävelykierroksia, konsertteja jne. Esimerkiksi viimeiset kolme vuotta:
2025: 12.7. Virven kylä ja 13.7. Viinistun kappeli
2024: 29.6. Pedaspään kylä ja 30.6. Pärispää rahvamaja
2023: 8.7. Pärispää seltsimaja ja 9.7. Virven kylä lava
Rannakiele pesakane -facebookryhmä
Käytännössä Riina Laanetun ylläpitämä FB-ryhmä, johon kuuluu 171 jäsentä.
Ja tästä on ryhmän omin sanoin kyse: ”Siin saavad sepraligul moel kogu kaik, ken kuussalu-kandi rannakielt rääkivad ja oppida tahtuvad. Edepanekud rannakiele (h)üäks saata palun aatressil. rannakeelekeskus@gmail.com”
Aktiivisin ja nopein rantakielen taitajien tiedotuskanava nykyisin.
Pohiranna kultuuriruum
Katso: MTÜ Rannakeele Keskus
Liesi Puod eli Leesi pood
Legendaarinen kesäkuukausina ja huhtikuussa ja syyskuussa viikonloppuisin auki oleva kahvila. Piha-alueella konsertteja, näyttelyitä, myynnissä kirjoja jne.
Viinistun taidemuseo
Vrt. nähtävyydet!
Kansallispuvut
Rannarahvaan kansallispuvut ovat erilaisia kuin ihan vieressä mutta sisämaan puolella asuvilla. Kuvassa Kuusalun alueen rannarahvaan nuori aviovaimo kansallispuvussa: www.facebook.com/photo?fbid=614277298649032&set=a.614275658649196&locale=en_GB
Ja alueen mies kansallispuvussa: rannakiel.ee/wp-content/uploads/2021/04/Picture3.jpg
Aineellinen kulttuuri
Veneet, satamat, verkkovajat, venevajat ja muut rakennukset, keinutuolit ja muut huonekalut, talousesineet jne. Seprakauppa!
Tapakulttuuri
Tavat, elämäntapa, perinteiset tanssit ja laulut; rantlase üä taba
Titekivi
Ympäri Viroa on jo pitkään lapsille kerrottu, että kattohaikarat tuovat vauvat, mutta kyse on Länsi-Euroopassa tunnetusta kansanperinteestä, mikä liittyy kattohaikaran pitämiseen onnen ja hyvinvoinnin symbolina. Saksan kautta lienee tällainen uskomus levinnyt Viroonkin, mutta Viron pohjoisrannikon kylissä ”tiedetään”, että äiti hakee vauvat kylän Titekiven eli ”Vauvakiven” takaa.
Siitä, miten hyvin kyseinen uskomus yhä ”elää” sain hauskan esimerkin, kun pyysin Jaan Manitskia Viinistun taidemuseon edessä tänä kesänä kertomaan suomalaisille turisteille suvustaan ja taustastaan. Sovimme, että Jaan puhuu ruotsia. Jaan kertoi, että hänelle vaimonsa kanssa oli Ruotsissa syntynyt kolme tytärtä, mutta kun hän 1980–1990-luvun taitteessa palasi Viroon ja lapsuutensa kotikylään Viinistuun, niin Jaan päätti sanojensa mukaan tarkistaa asian ja kävi tsekkaamassa asian Viinistun Titekiven (Jaan käytti tätä vironkielistä sanaa ruotsinkielisessä tarinassaan) takaa ja kuinka ollakaan, Jaanin seuraavat kaksi lasta olivat poikia, kertoi Jaan naureskellen.
Instituutiot
MTÜ Rannakeele Keskus
Rannakiele Keskus -seura
rannakiel.ee/loua-meid
rannakeelekeskus@gmail.com
Rannakiele Keskus perustettiin huhtikuussa 2020. Johtokunnan jäsenet: Ene Velström, Riina Laanetu ja Epp Külmsaar. Mutta jo seitsemän vuotta aikaisemmin eli 2013 ryhmä rannarahvaan aktivisteja, jotka olivat kiinnostuneita oman kielen ja kulttuuriperinnön säilymisestä perustivat Rannakiele üäks eli ”Rantakielen hyväksi” -ryhmän. Ryhmän kuuluivat/kuuluvat mm. Ene Velström, Riina Laanetu, Meeli Lehis, Heli Kendra ja Ain Kendra.
Rannakiele Keskus pyrkii sääntöjensä mukaan:
Auttamaan Kuusalun rantakielen ja kulttuurin ja laajemmin Pohjois-Viron rantakielen ja kulttuurin säilymisessä ja kehittymisessä. Pohjois-Viron rantakielen ja kulttuurin tutkiminen ja ikuistaminen. Nuorten saaminen mukaan toimintaan. Pohjois-Viron rantakielen säilyttäminen ja kehittäminen puhekielenä.
Keskus järjestää yhdessä yhteistyökumppaniden kanssa Rannakeele päevad? -tapahtumaa joka kesä. Julkaisi yhteistyössä Viron kielen instituutin kanssa Kuusalin rantakielen sanakirjan. Tekee yhdessä Juminda Poolsaare -seuran kanssa Rannakiele Kodu-kotilehteä.
MTÜ Pohiranna
Pohirannan aktivisteja ovat mm. Maila Velström, Tiina Viirna ja Karli Lambot. Yhdistys vastaa mm. Leesin kansantalosta.
Juminda Poolsaare Selts
Seuran johtokunta:
Artur Talvik (Tapurla), Lidia Mõsovski (Virve), Ago Katvel (Juminda), Aivar Hinn (Kolga-Aabla), Raivo Sell (Kolga-Aabla) ja Tiina Viirna (Kolga-Aabla).
Seuran toiminnan keskipisteitä ovat meripelastus, järjestyspoliisitoiminta, Jumindan niemimaan ja Kolganlahden rantakylien kulttuurihistoriallinen kuvaus ja kulttuurihistoriallisesti keskeisten paikkojen ja perinnepaikkojen kartoitus sekä rantakieli.
Media
Vilmid eli lyhyelokuvat
Kuvaaja: Raul Valgiste. MTÜ Rannakeele Keskus ja Maris Kaskmann, 2021. Kertojina useat keskeiset rannakielen puhujat. rannakiel.ee/vilmid
Maahommik: teema rannakiel
rannakiel.ee/raadiu-ja-teleluod
Alkaa kohdasta 1.56 ja loppuu kohdassa 10.25.
Rannakiele pesakane -facebookryhmä
Vrt. ylempänä!
Kirjallisuutta
Sofia Björklöf
Viron rantamurteen länsiryhmän sanaston alkuperä suomalaislainojen valossa. Helsingin yliopisto 2012.
Sofia Björklöf
Mutual contacts and lexical relations among the Finnic varieties of western Ingria and northeastern Estonia. Teoksessa: Sofia Björklöf & Santra Jantunen (eds). Multilingual Finnic. Language contact and change. [Uralica Helsingiensia 14.] Finno-Ugrian Society, 2019.
Helmut Elstrok
Sõbrakaubandus. Sepralaitos. Tallinn, 1999.
Petri Kallio
Suomenlahden eteläpuolisia itämerensuomalaisia sekamurteita. Teoksessa: Sofia Björklöf (päätoimittaja), Santra Jantunen, Santeri Junttila, Juha Kuokkala, Saarni Laitinen & Annika Pasanen (toim.): Itämeren kieliapajilta Volgan verkoille: Pühendusteos Riho Grünthalile 22. mail 2024 (SUST 278), Suomalais-Ugrilainen Seura, 2024.
edition.fi/suomalaisugrilainenseura/catalog/download/965/969/3552-1?inline=1
Heli Kendra
Kärkä (romaani; Rahva Raamat, 2021)
Kärkä-romaanin esittely Tuglas-seuran ELO-lehdessä keväällä 2022: www.tuglas.fi/karka
Heli Kendra & Piret Norvik
Kuusalu rannakeele sõnaraamat. (sanakirja) Eesti Keele Instituut ja Juminda Poolsaare Selts, 2019. Sanakirja, 560 sivua, yli 7 000 hakusana.
Nettiversio: arhiiv.eki.ee/dict/kuusalu/
Sanakirjan esittely viroksi: www.emakeeleselts.ee/omakeel/2020_1/OK-1-2020_17.pdf
Heli Kendra (toim.)
Pisukase rantlase kieleoppe vihk. Rannakiele Keskus, 2023. (Työvihko lapsille kielen opiskeluun.)
Arvo Krikmann (toim.)
Meri andab, meri ottab: valimik Lahemaa vanasõnu. Valgus, 1981.
Arved Luts:
Eesti põhjarandlaste kartulivedu Soome. – Etnograafia Muuseumi Aastaraamat XXIII, 1968.
Arved Luts:
Soomlaste silgukaubandus Viru rannikul. – Etnograafia Muuseumi Aastaraamat XXIV, 1969.
Mari Must:
Kirderannikumurre, Häälikuline ja grammatiline ülevaade. Valgus, 1987.
Mari Must:
Eesti murded V. Kirderannikumurde tekstid. Eesti Teaduste Akadeemia Eesti Keele Instituut, 1995.
Piret Norvik:
Kuusalu rannikumurde sõnavara ja selle suhted soome keelega. Teoksessa Sessiones sectionum. Lexicologia & Onomastica. Pars V. Congressus Octavus Internationalis Fenno-Ugristarum Jyväskylä 10.–15.8.1995, 1996.
Piret Norvik:
Käsmu randlaste jutte. Eesti Keele Instituut, 2001.
Liisa Ojangu:
Minu Lahemaa. Seitse suve külapoes. Petrone Print, 2024.
Mia Virkhausen, Karina Kazakova, Taavi Kaugerand, Marten Kask, Rauno Pihlapuu, Anne-Mari Aud, Luise Aasrand ja Kerli Alter. Teksti autorid Maila Velström, Meeli Lehis, Heli Kendra, Milvi Manitski, Helve Tamm, Jaan Velström ja Helje Lillepool (toim.):
Pisukase rantlase aabits. Rannakiele Keskus MTÜ, 2021. (Aapinen) 40 sivua. Aapisesta: www.sirp.ee/hulivili-idigas-ja-kaljulohe
Raimo Päiviö:
Mikä tappoi seprakaupan? suomalaisten ja virolaisten harjoittamasta vaihto- eli seprakaupasta, sen hiipumisesta 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan ja sen loppumisesta 1920- ja 1930-luvuilla. Turun yliopiston jukaisuja, 2009. www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/50250/AnnalesC287paivio.pdf
Kaja Toika:
Kirderannikkumurde idaosa murde- ja keelekontaktid. TPÜ kirjastus, 2003.
Äänitteet
Kirderannikumurde palu
[Elektrooniline teavik]. Toimetanud Mari Kendla. Eesti Keele Instituut, 2001. Yhdistetty vinyylilevyjen "Eesti murdepalu. Kirderannikumurre I" (1986 Meloodia) ja "Eesti murdepalu. Kirderannikumurre II "(1989 Meloodia) materiaalit, jotka on äänitetty vuosina 1938 ja 1962–1982.
Eesti murdepalu
Koostanud Jüri Viikberg. Tehniline teostus Toivo Peegel. Eesti Keele Instituut 2000. Laserlevy.
Lukusuositus
Heli Kendra: Kärkä, 2021.
Nähtävyydet
Käsmun merimuseo:
visitestonia.com/fi/kasmun-merimuseo
Vainupean kappeli
visitestonia.com/fi/vainupean-kappeli
Viinistun taidemuseo
www.tuglas.fi/viinistun-taidemuseo
visitestonia.com/fi/viinistun-taidemuseo
Mohnin saari
visitestonia.com/fi/retki-vanhaan-merirosvojen-piilopaikkaan-mohnin-saarella
fi.wikipedia.org/wiki/Mohnin_majakka
haaveenahyvakuva.blogspot.com/2019/08/mohni-tuletorn-viro.html
Liesi Puod – Leesin kyläkauppa
Manner-Viron pohjoisin piste: Purekkari neem
fi.wikipedia.org/wiki/Purekkari_neem
visitestonia.com/fi/purekkarin-niemi-ja-telttailualue
Haran satama
visitestonia.com/fi/haran-sataman-sukellusvenetukikohta
visitestonia.com/fi/haran-sataman-ravintola
www.visitharju.ee/fi/haran-sataman-sukellusvenetukikohta
Käsmun majakka
visitestonia.com/fi/kasmun-majakka
Kuusalun kirkko
© M. A. Castrénin seura
© Tapio Mäkeläinen