Samanismi

Samanismi on riittien ja uskomusten kokonaisuus. Samanismia esiintyy sekä pohjoisen Euraasian että Amerikan mantereen alkuperäisissä kulttuureissa, mutta samankaltaisia piirteitä löytyy myös monista Afrikan ja Oseanian uskonnollisista menoista. Vaikka samanismilla on eri kulttuureissa erilaisia muotoja, keskeiset piirteet ovat hyvin yhdenmukaisia eri puolilla maailmaa.

Samanismissa keskeisessä asemassa on samaani, henkilö, joka toimii välittäjänä ihmisen ja tuonpuoleisten voimien välillä. Samaanilla on erityinen kyky tai lahja, jota yhteisö arvostaa. Siperian kansoilla samaanina voi olla sekä mies että nainen, mutta ilmeisesti saamelaisilla samaanina on voinut toimia vain mies.

Samanistiseen uskomusjärjestelmään kuuluu ajatus, jonka mukaan ihmisten vaikeudet – esimerkiksi omat tai eläinten sairaudet – ovat tuonpuoleisen edustajien aiheuttamia. Samaanin pääasiallisena tehtävänä on siis torjua elämää uhkaavia kriisejä.

Samaani ottaa yhteyden toisiin maailmoihin ekstaasissa eli hurmostilassa. Ekstaasiin samaani pääsee monotonisen rummutuksen ja kiihkeän tanssin kautta. Lisäksi samaanit ovat voineet nauttia huumaavia aineita, esimerkiksi kärpässientä.

Samaani Tymjoelta Siperiasta. Museovirasto, Kai Donner 1911–1913.
Noitarumpu. Valokuva Ernst Mankerin kirjasta Die lappische Zaubertrommel. Rumpua säilytetään Nordiska Museetissa Tukholmassa. Museovirasto. Saamelaisten ja joidenkin Siperian kansojen keskuudessa rummuissa on runsaasti kuvioita. Keskellä kuvataan aurinkokunta, ja muita hahmoja ovat mm. ihmis-, jumal- ja noitahahmot, eläimet (hirvi, karhu, lintu), pyydykset (verkko, ansa) ja kulkuvälineet (ahkio, vene). Noitarumpuja on säilynyt pohjoismaissa noin 70.