Suomalais-ugrilaisia ja samojedikieliä nimitetään uralilaisiksi kieliksi. Niitä puhutaan Pohjois-, Itä- ja Keski-Euroopassa sekä Siperiassa. Uralilaisen kielikunnan yli 20 eri kieltä yhdistää kielisukulaisuus, toisin sanoen ne palautuvat yhteiseen uralilaiseen kantakieleen, joka on ollut olemassa 6000 vuotta sitten. Samalla tavoin Euroopassa yleisimmin tunnettuun indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluvat kielet, esim. englanti ja ranska, palautuvat yhteiseen alkumuotoon.

Kulttuurisesti uralilaiset kansat eroavat toisistaan huomattavasti. Merkittävä osa näistä kansoista asuu Venäjän federaatiossa niiden mukaan nimetyissä tasavalloissa ja piirikunnissa: Karjalan, Komin, Marin, Mordvan ja Udmurtian tasavalloissa sekä Hanti-Mansian, Jamalo-Nenetsian, Nenetsien, Permin Komin ja Taimyrin autonomisissa piirikunnissa. Lukumääräisesti suurimmat kansat asuvat Suomen, Viron ja Unkarin itsenäisissä tasavalloissa.

  SUOMALAIS-UGRILAISET KANSAT
     
  1959 1989 äidinkielisiä (%)
     
Itämerensuomalaiset      
Suomalaiset   5 milj.  
Karjalaiset 167 278 130 929 47,8
Vepsäläiset 16 374 12 501 50,8
Inkeroiset 1 062 820 36,8
Vatjalaiset   60  
Virolaiset   1,1 milj.  
Liiviläiset   226 43,8
     
Saamelaiset 50 000-80 000    
     
Volgansuomalaiset      
Mordvalaiset 1 285 116 1 153 987 67,1
Marit 504 205 670 868 80,8
     
Permiläiset      
Komit 430 928 496 579 70,3
Udmurtit 624 794 746 793 69,6
     
Ugrilaiset      
Mansit 6 449 8 474 37,1
Hantit 19 410 22 521 60,5
Unkarilaiset   15 milj.  
     
Samojedit      
Nenetsit 23 007 34 665 77,1
Enetsit   209 45,5
Nganasanit 748 1 278 83,2
Selkupit 3 768 3 612 47,6
Matorit hävinneet 1800-luvulla
Juratsit   hävinneet 1800-luvulla
Kamassit   viimeinen puhuja kuollut 1989

Kartta

Uralilaiset kielet jaetaan kahteen pääryhmään: suomalais-ugrilaisiin kieliin ja samojedikieliin. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvat itämerensuomalaiset kielet suomi, viro, karjala (varsinaiskarjala, livvi l. aunus, lyydi, tverinkarjala), vepsä, inkeroinen, liivi ja vatja sekä saame, mordva (ersä ja moksha), mari l. tsheremissi, udmurtti l. votjakki, komi l. syrjääni, unkari, hanti l. ostjakki ja mansi l. voguli. Samojedikieliin kuuluvat nenetsi l. jurakki, nganasani l. tavgi, enetsi l. jeniseinsamojedi ja selkuppi l. ostjakkisamojedi. Käytännössä nimitykset "uralilaiset kansat / kielet" ja "suomalais-ugrilaiset kansat / kielet" ovat toistensa synonyymeja, joilla tarkoitetaan koko kielikuntaa. Jatkossa näillä verkkosivuilla käytetään viimeksimainittua nimitystä tarkoittamaan kaikkia uralilaiseen kielikuntaan kuuluvia kieliä ja kansoja.
Suomalais-ugrilaisten kielten puhujista käytetään kahdenlaisia nimityksiä, vanhoja ja uusia kansannimiä. Tässä tietopaketissa käytetään uusia nimityksiä (esim. mari), jotka ovat omakielisiä ja kansojen omakseen tuntemia. Vanhat nimitykset (esim. tsheremissi) esiintyvät edelleen etenkin vanhoissa lähteissä ja tieteellisissä yhteyksissä.

Suomalais-ugrilaiset kansat voidaan jakaa kansallisten kielten ja identiteetin kannalta neljään eri ryhmään: 1) kansat, joilla ei ole näköpiirissä väestöllistä eikä kielellistä uhkaa (unkarilaiset, suomalaiset, virolaiset) 2) kansat, jotka ovat mahdollisesti uhanalaisia (mordvalaiset, marit, komit, udmurtit) 3) uhanalaiset kansat (hantit, mansit, nenetsit, karjalaiset, vepsäläiset) 4) erittäin uhanalaiset kansat (liiviläiset, vatjalaiset, inkeroiset, useimmat samojedi- ja saamelaiskansat).


Kirjallisuutta

Péter Hajdú (toim.). Suomalais-ugrilaiset. Helsinki 1975.

Ildikó Lehtinen. Suomalais-ugrilaiset kokoelmat Suomen kansallismuseossa. Museovirasto 1989.

Pohjan poluilla. Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan. Toimittanut Paul Fogelberg. Helsinki 1999.

István Rácz. Suomalais-ugrilaista kansantaidetta. Helsinki 1977.

Matti Sarmela. Suomen perinneatlas. Suomen kansankulttuurin kartasto 2. Atlas of Finnish Ethnic Culture 2. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 587. Helsinki 1995.

Sukukansapäivien satoa. Kirjoituksia ja puheenvuoroja suomalais-ugrilaisuudesta. Toimittanut Marja Lappalainen. Castrenianumin toimitteita 57. Helsinki 2000.

Suomalais-Ugrilaisen Seuran julkaisut 1885-2001. Helsinki 2001.

Suomalais-ugrilaisia kokoelmia Venäjän museoissa. Finno-Ugrian collections in Russia's museums. Toimittanut Ildikó Lehtinen. Helsinki 1999.

Uskonto ja identiteetti. Suomalais-ugrilaisten kokemuksia ja vaiheita Venäjällä ja Nwuvostoliitossa. Toimittaneet Teuvo Laitila ja Tuija Saarinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 741. Helsinki 1999.

The Great Bear. A Thematic Anthology of Oral Poetry in the Finno-Ugrian Languages. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 533. Helsinki. 1993.

Ugriculture 2000. Suomalais-ugrilaisten kansojen nykytaiteet. Gallen-Kallelan museon näyttelyluettelo. 2000

Uralilaiset kansat. Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista. Toimittanut Johanna Laakso. Juva 1992.


Linkkejä

The origin of Finnish and related languages. Written for Virtual Finland by Ulla-Maija Kulonen.

Helsingin yliopiston suomalais-ugrilainen laitos

Suomalais-Ugrilainen Seura

Minority languages of Russia on the Net